NISHIKIE SHIMBUN
Kuumimmat lööpit ja uutiskuvat Meiji-kauden Japanista
19.1. – 1.4.2021
Nishikie shimbun - kuumimmat lööpit ja uutiskuvat Meiji-kauden Japanista
19.1. - 1.4.2021
Näyttely esittelee harvinaisen koosteen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina Japanissa ilmestyneitä uutisartikkeleita ja sanomalehtiä. Keskeisessä osassa ovat nishikie shimbun -uutisvedokset, joiden välityksellä pääsee kurkistamaan sata vuotta sitten yleisöä kiinnostaneisiin tapahtumiin.
Uutislehtiset ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa ja ne kuuluvat japanilaisen taidekirjakauppiaan Sumio Yamazakin laajaan antiikkisten painotuotteiden kokoelmaan.
Näyttelyssä järjestetään 24.3. striimattava etätapahtuma, jossa näyttelyn käsikirjoittaja, taidegraafikko Tuula Moilanen (TaT) vedostaa kawaraban-uutisarkkeja perinteisellä japanilaisella kirjapainotekniikalla. Lisätietoa Kultainen ahven -Instagram Livestä.

Varas työnsi naisen sillalta jokeen. Tokyo Nichinichi Shimbun 1873.

Tokugawa Ieyasun (1543–1616) hyökkäystä Osakan linnaan 1615 pidetään ensimmäisenä kawaraban-lehtisenä.

Vankilakapina Tokiossa. Osaka Shimbun Nishikie 1875.
Japanilaisten uutislehtien historiaa: Kawaraban ja nishikie shimbun
Kawaraban on nimitys Edo-kaudella (1603–1868) ilmestyneille yhden arkin uutisvedoksille, joita painettiin puupiirroksena ja myytiin pikkurahalla kansalaisille. Uutisten kuvailemat todellisen elämän kauhutarinat tarjosivat mieltä kiihdyttäviä puheenaiheita arjen harmauteen. Suosittuja aiheita olivat tulipalot, maanjäristykset sekä kuolemantapauksiin johtaneet väkivaltaisuudet.
1700-luvun lopulla olivat katastrofiuutisten lisäksi kuuluisien näyttelijöiden lemmenseikkailut ja riidat takuuvarmoja myyntimenestyksiä. Teatteriesitykset ja tunnettujen henkilöiden esimerkki synnyttivät kaupungeissa romanttisten kaksoisitsemurhien muotiaallon. Koska uutislehdet näyttivät lisäävän nuorten innostusta kaksoisitsemurhiin, hallitus kielsi aiheesta kertovien lehtisten julkaisun. Hallituksen omista toimista kirjoitettiin jonkin verran, mutta niiden julkaisuun oli anottava viranomaisten lupaa.
1800-luvun vaihteessa kawaraban-lehtiset raportoivat tositapausten lisäksi silminnäkijöiden kertomuksia kummituksista ja omituisista olennoista, kuten ihmiskasvoisista kaloista ja peikkomaisista hirviöistä.
Uutistuotannolle 1800-luvun loppupuoli oli varsin antoisaa aikaa. Ulkomaalaisista ja heidän maahantuomistaan tavoista ja tavaroista riitti kerrottavaa. Japanilaiset eivät ulkonäön perusteella erottaneet toisistaan amerikkalaisia, ranskalaisia tai englantilaisia, joten ulkomaalaisten muotokuvat nimettiin sattumanvaraisesti.
Nishikie shimbun tarkoittaa yksisivuista värillistä uutislehtistä. Ensimmäinen moniväripuupiirroksen painettu nishikie shimbun julkaistiin 1874. Se sai nimen Tōkyō Nichinichi Shimbun ja siinä raportoitiin ympäri maata tapahtuneista rikoksista ja kohutapauksista. Lehden nimi nichinichi viittaa päiviin, mutta se ei suinkaan ilmestynyt päivittäin. Uutisvedos tai useampia yksittäisiä vedoksia ilmestyi epäsäännöllisesti noin kuukauden välein. Artikkelin kirjoittamisen ja kuvitetun uutislehden julkaisemisen välinen aika oli lyhimmillään vain noin viisi päivää, pisimmillään jopa pari vuotta. Uutisvedoksia painettiin tavallisesti 200-400 ja enimmillään 800 kappaleen myyntierissä.
Nishikie shimbun -lehdet kertoivat tavallisille kansalaisille sattuneista tapahtumista. Siksi lukijoiden oli helppo samaistua niihin. Kuvilla oli merkitystä myös moraalikasvatuksen kannalta. Etenkin hallituksen hyväksymät opetukselliset lehdet, kuten Kanzen Chōaku Nishikie Shimbun, veivät lukijan keskelle tapahtumia tai tarinaa, jossa hyvä ja paha saavat palkkansa. Sanomalehteä (uutista) tarkoittava sana shimbun ei siis puupiirroslehdissä tarkoittanut uutista sanan nykyisessä merkityksessä.
Sumio Yamazaki
山崎純夫
Syntynyt 1955 Fukuissa Japanissa
Yamazaki Art Bookstoren ja Kyoto Paradise Book Art Galleryn omistaja
Perinteisen japanilaisen kustannustoiminnan tutkija
Antiikkikirjojen ja painotuotteiden keräilijä
Kuratoinut useita näyttelyitä Japanissa ja Suomessa

Tervetuloa museoon!
Päivälehden museo
Ludviginkatu 2-4, Helsinki
p. 020 720 9810
museo@hssaatio.fi
Avoinna ma–su klo 11–17 ja sopimuksen mukaan.
Vapaa pääsy.