Ilta-Sanomat perustettiin ja toteutettiin yhden aamupäivän aikana 29. helmikuuta 1932. Oli kiire. Poliittinen tilanne Suomessa oli kiristynyt. Aseistautuneet äärioikeistolaiset olivat kokoontuneet Mäntsälään ja vaativat hallituksen eroa. Helsingissä aseistauduttiin, ja hurjia huhuja liikkui. Yöllä painettava Helsingin Sanomat ei kyennyt riittävän nopeasti kertomaan Mäntsälän kapinan vaiheista, joten julkaistiin iltapainos, Ilta-Sanomat.

Nelisivuinen Ilta-Sanomat ilmestyi aluksi epäsäännöllisesti tarpeen mukaan. Kokemukset olivat kuitenkin niin hyviä, että 15.10.1932 lähtien Ilta-Sanomia alettiin julkaista kuutena päivänä viikossa. Itsenäinen iltapäivälehti siitä tuli 1.11.1949.

Internetiin avattiin ensimmäiset lehden kotisivut 1996. Vuonna 1999 iltasanomat.fi tarjosi jo lyhyitä uutispätkiä, nettikyselyitä, pelejä ja tietysti mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä muiden lukijoiden kanssa. Jo tuolloin keskustelu Ilta-Sanomien sivulla oli moderoitua, kuten se on edelleen. Nykyään uutiset ja keskustelut löytävät lukijat myös Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa.

Vaikka tiedonvälitys on vuosikymmenten aikana valtavasti kehittynyt, ihmisten tiedonjano on yhä sama. Ilta-Sanomat on ja on ollut aina paikalla, kun tapahtuu. Ja mitä isompi on uutinen, sitä suurempi on liikenne Ilta-Sanomien sivustolle.

Ajantasaisten ja tärkeiden faktojen tarve on korona-aikana edelleen korostunut. Lukijoiden luottamus on tärkeää ja se on ansaittava joka päivä.

Ilta-Sanomien juhlanäyttely keskittyy erityisesti kahteen viimeiseen vuosikymmeneen, digitalisaation ja Internetin luomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Leikkisästi pohditaan myös sitä, miten tänä päivänä kerrottaisi esimerkiksi Lallin tekemästä piispa Henrikin surmasta tai keisari Aleksanteri I:n ja Ulla Möllersvärdin kohuromassista.