Näyttelyt

Helsingin Sanomien Lasten uutisten Minä ja korona -kuvakisa keräsi valtavasti upeita piirustuksia.  Kuvat kertovat hauskasti ja välillä  surullisestikin siitä miten elämä on muuttunut koronaviruksen myötä. Osa kilpailukuvista on esillä Päivälehden museossa 18.10. – 31.10.2021.

Pelle Peloton haluaa onnitella Akua, mutta minne lahja on kadonnut?
Päivälehden museo juhlistaa 70-vuotiasta syntymäpäiväsankaria iloisella näyttelyllä, jonka käsikirjoitus ja kuvitukset ovat ankkapiirtäjä Kari Korhosen käsialaa.

Ensimmäinen Aku Ankka -lehden numero ilmestyi Suomessa joulukuussa 1951. Monissa perheissä räpyläjalkaa luetaan nyt jo kolmannessa tai neljännessä polvessa.  Jotakin niin suomalaisiin vetoavaa inhimillisessä ja sisukkaassa räpyläjalassa on, että lehti tuli jäädäkseen.

Uudenlaiset henkiset liikkeet, jotka pohjautuivat salatun, viisaan tiedon etsintään ja vihittyjen omaan piiriin, innostivat erityisesti taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita 1800-luvun lopulla. Uuden ja salaperäisen edessä -näyttely kertoo tästä unohdetusta osasta Suomen kulttuurihistoriaa ja kirjallisuuden historiaa. Se kertoo Minna Canthin ja Eino Leinon kaltaisista tutuistakirjailijoista uudesta näkökulmasta, mutta nostaa esiin myös tuntemattomiksi jääneitä kirjallisen työn tekijöitä.

Näyttely esittelee harvinaisen koosteen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina Japanissa ilmestyneitä uutisartikkeleita ja sanomalehtiä. Keskeisessä osassa ovat nishikie shimbun -uutisvedokset, joiden välityksellä pääsee kurkistamaan sata vuotta sitten yleisöä kiinnostaneisiin tapahtumiin.

Koiramainen, toiminnallinen näyttely pohjautuu Mauri Kunnaksen koiramaiseen mukaelmaan Aleksis Kiven klassikosta. Kiven Seitsemän veljestä -teoksen julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Kiehtova työ vei Peter Janssonin kuvaamaan rikospaikoille, oikeudenkäynteihin, urheilukisoihin ja julkkishäihin. Hän todisti objektiivinsa läpi muun muassa autolautta Estonian pelastustöitä, Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä ja presidentti Urho Kekkosen viimeistä matkaanlähtöä ruumisautossa Tamminiemestä.

Antero Halla, oululaislähtöinen pilapiirtäjä, nousi julkisuuteen 1964 Tekniikan Maailma -lehden kolmiruutuisella sanattomalla sarjakuvalla Lennu. Kuvien määrä väheni pian yhteen, ja suuren yleisön tietoisuuteen Ansu nousi, kun hänen piirroksiaan alettiin julkaista Helsingin Sanomissa 1977

KIERTONÄYTTELY
Mitä uutiset kertoivat Suomesta 130 vuotta sitten? Kuinka lehtijutut ja mainokset ovat muuttuneet tähän päivään tultaessa? Kuinka Helsingin Sanomien sivuilla on käsitelty niin Titanicin uppoamista, sotavuosia kuin arkisen elämän iloja ja haasteita? Päivälehden museon Helsingin Sanomat 130 vuotta ­-näyttely avaa Suomen suurimman sanomalehden ja samalla yleisemmin historiaa.

Timo K. Mukka (1944–1973) oli yksi 1960- ja 1970-lukujen merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista. Häneltä julkaistiin kuudessa vuodessa yhdeksän teosta, niistä ensimmäinen ja tunnetuin – Maa on syntinen laulu – kirjailijan ollessa vasta 19-vuotias.

Mongolia, Huippuvuoret, Somalia, Kiina, Rhodesia ja Japani. Valokuvaaja Caj Bremer taltioi jo vuosikymmeniä sitten elämää maissa, joissa harva suomalainen on vieläkään käynyt.