Näyttelyt

Jussi Pohjakallion lehtikuvat avaavat näkymän 1950- ja 1960-lukujen Suomeen. Pohjakallio ikuisti rämäpäisellä rohkeudella tunnettuja ja tuntemattomia aikalaisiaan ja tuli samalla tallentaneeksi suomalaisen arjen historiaa. Näyttely avautuu 2.3.2023.

Joukko aktiivisia naisia perusti salaseuran, Naiskagaalin, vastustamaan venäläistoimia aikana, jota on Suomessa kutsuttu sortovuosiksi. Naiset osallistuivat vastarintatoimiin muun muassa pakkaamalla, lajittelemassa ja postittamalla kiellettyjä painotuotteita. Naiskagaali oli olemassa 1940-luvulle saakka, mutta passiivisen vastarinnan vaihe päättyi, kun suurlakon 1905 seurauksena venäläistämismääräykset kumottiin.

Päivälehden museo siirtyy Tiitiäisen aikaan, kun Kirsi Kunnaksen rakastetuimmat runot ja hänen kirjojensa kekseliäimmät kuvitukset eri vuosikymmeniltä yhdistyvät värikkääksi ja vuorovaikutteiseksi koko perheen näyttelyksi.

Ilta-Sanomien ensimmäinen numero raportoi Mäntsälän kapinasta 29.2.1932. Lehden 90-vuotisnäyttely keskittyy erityisesti kahteen viimeiseen vuosikymmeneen.

Lehtikuvan juhlanäyttely kertoo kuvatoimiston 70-vuotisesta taipaleesta. Kantavina teemoina ovat muutos ja arki, niin kuvajournalismissa kuin suomalaisessa yhteiskunnassakin. 

Helsingin Sanomien Lasten uutisten Minä ja korona -kuvakisa keräsi valtavasti upeita piirustuksia.  Kuvat kertovat hauskasti ja välillä  surullisestikin siitä miten elämä on muuttunut koronaviruksen myötä. Osa kilpailukuvista on esillä Päivälehden museossa 18.10. – 31.10.2021.

Pelle Peloton haluaa onnitella Akua, mutta minne lahja on kadonnut?
Päivälehden museo juhlistaa 70-vuotiasta syntymäpäiväsankaria iloisella näyttelyllä, jonka käsikirjoitus ja kuvitukset ovat ankkapiirtäjä Kari Korhosen käsialaa.

Uudenlaiset henkiset liikkeet, jotka pohjautuivat salatun, viisaan tiedon etsintään ja vihittyjen omaan piiriin, innostivat erityisesti taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita 1800-luvun lopulla. Uuden ja salaperäisen edessä -näyttely kertoo tästä unohdetusta osasta Suomen kulttuurihistoriaa ja kirjallisuuden historiaa. Se kertoo Minna Canthin ja Eino Leinon kaltaisista tutuistakirjailijoista uudesta näkökulmasta, mutta nostaa esiin myös tuntemattomiksi jääneitä kirjallisen työn tekijöitä.

Näyttely esittelee harvinaisen koosteen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina Japanissa ilmestyneitä uutisartikkeleita ja sanomalehtiä. Keskeisessä osassa ovat nishikie shimbun -uutisvedokset, joiden välityksellä pääsee kurkistamaan sata vuotta sitten yleisöä kiinnostaneisiin tapahtumiin.

Koiramainen, toiminnallinen näyttely pohjautuu Mauri Kunnaksen koiramaiseen mukaelmaan Aleksis Kiven klassikosta. Kiven Seitsemän veljestä -teoksen julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.