Uuden vuosikymmenen uutiset

Wienan päiwä
(Ehdotus Wienan kansallislauluksi)
Korkealle Wienan päiwä
Nouskohon nyt paistamaan!
Lyökää alas, ryssäin laumat,
Idän pilwet pirstokaa.

Lännen leyhkä, lämmin päiwä
Iki-roudan kirwoittaa,
Karkoittaapi hyisen hallan,
Wieraan vallan vaimentaa.

Herätköön jo Wienan kansa
Wapauttansa walwomaan!
Olkoon walmis kohdastansa
Kalpahankin tarttumaan.

Älä salli maailman mahdin
Oikeuttas orjuuttaa!
Meidän tääll´ on maat ja mannut,
Wienan rannat – Wienan maan.

Nouskoon wuosisatain alta
Heimohenki Pohjolan
Romahtakoon ryssän valta
Kautta kaiken Karjalan!

Sepittiwät yhdessä Asanjeff, Louhikoski ja Ilmari Kianto tammikuulla 1920.

Urheilua

Jääpalloilukautemme alkaa. 

Jääpalloilijoillamme on tällä kertaa ollut paremmat harjoitustilaisuudet kuin useasti aikaisemmin. Kaisaniemen ja Töölönlahdet jäätyivät marraskuussa, joskin sittemmin tapahtui keskeytys harjoituksissa joksikin aikaa. Mutta nyt se on taas jatkunut häiriöttä pitemmän ajan. Varsinkin Suomalainen Luistinrata on kyennyt tapansa mukaan antamaan suurille luistelijaseuroille hyvän harjoituspaikan. 

Joukkueemme saavat pian alkaa virallisen kilpailukauden. Ilmoitusaika Suomen jääpallomestaruuskilpailuun päättyy tänään ja polyteknikkojen maljakilpailuihin tammikuun 6 pnä. Samana päivänä menee myös umpeen ilmoittautuminen H:gin sarjakilpailuihin. 

Tänään klo 1 päivällä on Töölön pallokentällä ystävyysottelu IFK:n KIF:n välillä. Sunnuntaina ottelevat luultavasti HJK ja Palloseura. KIF matkustaa luultavasti sunnuntaiksi Viipuriin ja tammikuun 11. pnä saapuvat Viipurin Sudet Helsinkiin ja ottelevat KIF:n kanssa. Sitten tulee kilpailija olemaan joka sunnuntai ja useasti arkipäivinäkin. Kansainvälisiä kilpailuja on suunniteltu useita. H:gin IFK vierailee tämän ja tulevan kuun vaihteessa Tukholmassa ja palaa Ruotsista mukanaan jokin ruotsalainen jääpallojoukkue, luultavasti IF Linnea  Tukholmasta. Se vierailee ensin Viipurissa ja sitten Helsingissä. Suomen Palloliitto on ehdottanut Ruotsin Jalkapalloliitolle, että liittokilpailu jääpalloilussa pidettäisiin Tukholman stadionilla helmikuun 23 pnä. Sitä paitsi ollaan keskusteluissa Polyteknikkojen maljasta ja Balckin pokaalista. Näinä päivinä päästään näistä kaikista seikoista lopulliseen päätökseen. 

Tuoreimmat tiedot

”Bolshevikit hyökkäilevät Karjalan kannaksella

Yleisesikunta ilmoittaa t.k. 17 p:nä: Karjalan kannas: T. k. 16 p:nä klo 11.45 i. p. hyökkäsi vihollinen ankaran kivääri- ja konekivääritulen jälkeen kenttävahtiamme vastaan Tulokkaan luona. Hyökkäys torjuttiin tulellamme.”

”Yksityinen värväystoiminta Saksassa kielletty (Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta)”

”Berlin, toukok. 15 p. (W.) Valtakunnan puolustusjoukkojen päällikkö kenraali Seeckt on julkaissut määräyksen, jossa yksityisiä henkilöitä kielletään harjoittamasta värväystoimintaa[…]”

”Taantumuksellisten venäläisten puuhia Saksassa. Valmistellaan hyökkäystä puolalaisten selkään saksalaisilla joukoilla. (Hels.Sanomain kirjeenvaihtajalta.)

Berlin, toukok. 15 p. (W.) Eversti Shtshegolovitov ja senaattori Belgarde, jotka Baijerissa edustavat venäläisiä taantumuksellisia piirejä, käyvät parhaillaan neuvotteluja Baijerin hallituksen kanssa saksalaisten joukkojen viemisestä Tonavaa pitkin Serbiaan, missä samaisten taantumuksellisten piirien edustajina ovat Gagarin, arkkipiispa Evlogij sekä tunnettu panslavisti kreivi Bobrinski. Venäläisten tarkoituksena on Serbiasta käsin valmista hyökkäystä puolalaisten selkään.”

”Petljuran uuden hallituksen kokoonpano. Ukrainan maalaisväestö kapinahankkeissa. (Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)

Berlin toukok. 15 p. (W.) Petljuran uuden hallituksen kokoonpano on seuraava: pääministerinä Lewitzki, joka samalla hoitaa myöskin ulko- ja oikeusministerin tehtäviä, sisäministerinä Bilinski, kulkulaitosministerinä Filiptshuk ja kansanvalistusministerinä Holodny. ”Vossichse Zeitung” leimaa kaikki mainitut henkilöt puolalaisten kätyreiksi. Ukrainalaiselta taholta on kirjeenvaihtajamme saanut tietää, että Ukrainan maalaisväestä valmistelee kapinaa puolalaisia ja Petljuraa vastaan.”

Tilanne Irlannissa

Viron ja Neuvosto-Venäjän välinen rauhansopimus allekirjoitettu.

Allekirjoittaminen tapahtui viime yönä. – Virolle tärkeitä etuoikeuksia. – Venäjä antaa Virolle m. m. 15,000,000 ruplaa kullassa. 

(Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajalta)

Tallinna, helmik. 2 p. Rauhansopimus, jonka allekirjoituksen piti tapahtua eilen klo 10 a. p., tapahtui vasta viime yönä klo 12,45. Klo 12,40 kutsuttiin konferenssin istuntosaliin sanomalehtimiehet. Sali oli kirkkaasti valaistu valonheittäjillä. Molemmat lähetystöt astuivat melkein yhtaikaa saliin. Bolshevikkien lähetyskunnan puheenjohtaja Joffe oli jossakin määrin kiihtynyt. Nopeasti astui hän pöydän ääreen. Viron lähetyskunnan puheenjohtaja Poska avasi istunnon lausuen, että rauhankeskustelut ovat sujuneet niin pitkälle, että sopimus voidaan allekirjoittaa. Sitten hän tiedusteli, onko tarpeellista lukea sopimus. Siihen vastasi Joffe, että se on niin moneen kertaan luettu ja harkittu, ettei enää ole tarpeellista sitä lukea. Molemmat puheenjohtajat allekirjoittivat tämän jälkeen sopimuksen, ja sen jälkeen muut jäsenet. Allekirjoittamisen jälkeen kättelivät rauhanlähetyskunnat toisiaan toivottaen rauhan pysyväisyyttä.

Sopimus sisältää 16 painettua sivua, joissa on 20 artiklaa lisäyksineen vierekkäin venäjän ja viron kielillä. 

Rauhansopimuksen sisältö

Tallinna, helmik. 2. p. (T.) Rauhansopimuksessa tunnustaa Venäjä ehdottomasti ainaisesti Viron valtion itsenäisyyden ja riippumattomuuden luopuen vapaaehtoisesti iankaikkisesti kaikista esivaltaisista oikeuksista, joita on ollut Viroa kohtaan. Viron kansalla ja maalla ei ole minkäänlaisia velvollisuuksia Venäjää kohtaan. Viron alueella asuvat muukalaiset, jotka ovat iältään yli 18 vuotta, voivat tulla Venäjän alamaisiksi, samoin voivat Venäjällä asuvat virolaiset tulla Viron alamaisiksi. Jos Viron puolueettomuus tunnustetaan kansainvälisesti, täytyy Venäjän tunnustaa tämä sopimus ja tulee sen ottaa osaa tämän puolueettomuuden suojelemiseen. Suomenlahden puolueettomaksi julistamiskysymyksessä yhtyivät molemmat puolet samalla pohjalla, joka on määrätty kaikkien valtioiden osaaottamiselle. Molemmat puolet luopuvat sotamenojen korvaamisvaatimuksesta. Molempain puolten sotavangit lähetetään lähiaikoina kotiinsa. Venäjä luopuu Venäjän kruunun omaisuudesta Virossa. Venäjä antaa Virolle 15 milj. rpl. kullassa, joista 8 miljoonaa ensimmäisenä kuukautena ja 7 miljoonaa toisena ja sitä seuraavana sopimuksen ratifioimispäivästä. Venäjän hallitus lähettää takaisin Virolle kaiken Virosta evakuoidun omaisuuden: kirjastot, arkistot, oppivälineet, asiakirjat y. m. sekä Tarton yliopiston omaisuuden sekä yleensä kaikki, jolla on Viroon nähden tieteellinen ja historiallinen merkitys. Kauppasuhteet määrää valiokunta. Diplomaattiset ja konsulaariset suhteet Viron ja Venäjän välillä järjestetään määräaikana, joka määrätään sopimuksessa. Tavarasta, joka viedään toisen sopimusosallisen alueen kautta toiselle, ei voi määrätä mitään tullia eikä kauttakulkuveroa. Virossa perustettavissa vapaasatamissa määrää Viro Venäjälle paikat tavaran lastaamista ja säilyttämistä varten. Venäjä antaa Virolle etuoikeuden rakentaa 1- tai 2-raiteisen rautatien Moskovasta johonkin Viron rajalle olevaan paikkaan sekä etuoikeuden yhden miljoonan desjatinan metsäalueen valtaamiseen. Viro antaa puolestaan Venäjälle oikeuden sähkövoiman saamiseen Narva-joen koskesta. Ratifioimisallekirjoitusten vaihto tapahtuu Moskovassa mahdollisimman pian. Sopimus astuu voimaan ratifioimishetkenä. 

Kaamea onnettomuus Säkkijärvellä (HS 19.5.1920)

30 koululaista hukkunut huvimatkalla sekä heidän opettajattarensa ja tämän palvelijatar.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta)

Viipuri, toukok. 18 p. (T.) Tänne saapuneen tiedon mukaan on tänään klo 10 a. p. Säkkijärvellä tapahtunut kaamea onnettomuus, joka vaati uhrikseen kymmeniä ihmishenkiä. Muhulahden kylästä lähti kansakoulunopettajatar Aino Sankari mukanaan 41 koulunsa oppilasta huvimatkalle Merjaisniemeen, tarkoituksella yhtyä siellä Vilajoen kouluaisiin. Matkalle lähdettiin suuressa purjevenheessä, joka kuitenkin törmäsi kiveen ja kölin vioituttua täyttyi vedellä, painuen vedenpinnan alle. Tällöin hukkui venheessä olleista 30 lasta ja opettajatar itse sekä hänen palvelijattarensa Aino Ihalainen. Nti Sankari oli 33-vuotias ja Ihalainen noin parinkymmenen korvilla.
Tänään iltapäivällä lähti  Viipurista paikalle sukeltajia.

Täydentäviä tietoja.
Onnettomuudesta ilmoittaa S.T.T. myöhemmin seuraavaa:
Kaikkiaan hukkui onnettomuudessa 32 henkilöä. Paitsi aikaisemmin mainittuja oli venheessä vielä peränpitäjänä talollinen Tuomas Hovi Muhulahdelta, joka pelastui. – Laskukölillä  varustettu venhe oli törmännyt kivelle, jolloin se kallistui säikähdyttäen lapset. Tällöin syntyi hämminki ja veneeseen tuli vettä, jolloin vene kaatui ja upposi. Paikalla oli vettä noin 2-3 syltä. Mikäli klo 7 aikaan illalla ilmoitettiin, ei siihen mennessä vielä oltu löydetty yhtään ruumista. Onnettomuuspaikan läheisellä rannalle on kerääntynyt sankat ihmisjoukot. Viipurista lähetetyt sukeltajat saapuivat onnettomuuspaikalle laivalla klo 7 aikaan illalla. Koko Muhulahden kylässä ei ole ainoatakaan taloa, josta onnettomuus ei olisi lasta temmannut, toisista useampiakin.

Oppilaiden nimet.
Viipuri, toukok. 18 p. (T.) Venhe, jolla huvimatkalle lähdettiin, oli 19 jalkaa pitkä ja 6 jalkaa leveä. Venheen ollessa täydessä lastissa oli sen reuna ainoastaan 6 tuumaa veden pinnan yläpuolella. Venheessä oli tilaa varsinaisesti ainoastaan 25 hengelle, joten 44 hengen sijoittaminen venheeseen oli uhkarohkeaa.
Onnettomuus tapahtui noin 200 m päässä rannasta. Kun venheessä olijat huomasivat venheen alkavan täyttyä, alkoivat pojat ammentaa ämpärillä vettä. Pian kuitenkin kävi tyhjentäminen ylivoimaiseksi. Perämies, venheen omistaja, 51-vuotias talollinen Tuomas Hovi, koetti kääntää venhettä, jolloin takaa päin tuleva aalto löi venheeseen, niin että se täyttyi kokonaan vedellä ja alkoi upota.
Opettajatar oli tottumaton liikkumaan vesillä, joka osaltaan selittää sen, että hän otti venheeseen niin paljon oppilaita.
Jäljessä seurannut venhe, jossa souti 3 poikaa, pelasti ohjaajan ja 11 lasta. Muut vajosivat pohjaan. Onnettomuuden sattuessa oli tuuli hyvin hiljainen.
Naaraustöihin saatettiin ryhtyä vasta klo 10 aikaan illalla syystä, että paikkaa ei voitu tarkalleen määrätä. Myöhään iltaan mennessä ehdittiin nostaa vedestä 25 hukkunutta, niiden joukossa opettajatar ja tämän palvelijatar. Paikalle on saapunut asiaa tutkimaan nimismies.
Hukkuneita ovat:
Opettajatar Aino Sankari 33 v, kotoisin Hartolasta, toiminut 10 v opettajattarena Muhulahdella. Palvelijatar Aino Simontytär Ihalainen 17 v.
Muhulahden kylästä seuraavat oppilaat: Martta Rantanen 9 v, Erkki Antoinin poika Hovi 9 v, Kerttu Fredrikin tytär Lönnqvist 9 v, Eino Martin poika Ihalainen 10 v, Väinö Antin poika Suni 10 v, Mikko Sorvali 10 v, Lauri Israelin poika Hovi 10 v, Ester Antin tytär Hovi 10 v, Urho Antin poika Hovi 10 v, Maria Erkin tytär Ihalainen 11 v, Toivo Antin poika Kaartinen 11 v, Arvo Simon poika Suni 11 v, Ester Vilamaa 11, Vilho Paakkonen 11 v, Urho Virsu 12 v, Simo Väinön poika Rantanen 12 v, Anna Eerikin tytär Hovi 12 v, Olga Martin tytär Hovi 12 v, Toivo Antin poika Kaartinen 12 v, Toini Antin tytär Hovi 13 v, Elna Aleksanterin tytär Hovi 14 v, Siviä Kautto 14 v.
Santajoen kylästä ovat hukkuneen seuraavat oppilaat: Ester Eerikin tytär Virsu 10 v, Martta Simon tytär Santapukki 10 v, Aune Simon tytär Virsu 11 v, Lilja Martin tytär Pukki 12 v, Elma Ferdinandin tytär Lönnqvist 13 v, Yhden hukkuneen oppilaan nimestä ei ole tietoa. 

Siinä venheessä joka pelasti 11 lasta ja perämiehen uppoamasta, olivat seuraavat poikaset: Eino Simon poika Suni 9 v, Arvi Simon poika Kaartinen 13 v, Arvo Eerikin poika Hovi 14 v. 

Puolan rintamalta

”Isvestijan” sotakatsauksessa maalisk. 25. p:ltä mainitaan vihollisen Puolan rintamalla tekevän yhä jäykempää vastarintaa. Se on koonnut suuria sotavoimia Mosyrin, Novograd-Volynskin ja Letitshevin seuduille. Päätaistelut ovat kolonnien yhtymäkohdilla Bresinan ja Retshitsan välipaikoilla. Viimeiset yhteentörmäykset olivat viertotiellä Schlobinin ja Retshitsan välillä. Vihollinen koettaa työntää punaiset joukot pohjoiseen Novograd-Volynskista. Puolalaiset yrittävät myöskin työntää punaiset taaksepäin Pytalovon ja Retshitsan tienoilla, mutta onnistumatta.
– Pol. Isv.

Taistelut Kaukasiassa

Viime taistelujen kautta Kubanin alueella pääsivät punaiset murtautumaan pohjoisesta etelää kohti Jekaterinodarin ja Laba-joen suun välillä sekä länteenpäin Armaviniin, joten vihollisen rintama jakaantui kolmeen osaan. Punaiset hyökkäävät Selendshisiä kohti. Kislajawin valtaus Terekin varrella avaa punaisille tien Petrovskiin ja Bakuun.
– ”Isvest.” – Pol. Isv.

Miten Ruotsi kohtelee Suomea?

”Ahvenanmaankysymyksen nykyisestä, äärimmilleen kärjistyneestä vaiheesta on ehkä syytä panna merkille, miten Ruotsi on viime vuosina ja erikoisesti viime päivinä tahtonut sopivaksi kohdella Suomea, joka vuosisadat on ollut sen suojamuurina itäistä vihollista vastaan, pannut kaikkensa alttiiksi Ruotsin suuruuden ja yhteisten etujen vuoksi, ollut sille viimeiseen saakka uskollinen silloinkin, kun se on jätetty oman onnensa nojaan, ja vielä pari vuotta sitten pysäyttänyt bolshevistisen anarkian vyöryn Ruotsin rajoille. Intohimojen laineiden käydessä korkeina emme tosin odota, että Ruotsissa yleensä tällä hetkellä annettaisiin arvoa sille, mitä Suomessa ajatellaan ja tunnetaan, mutta kun yksityisistä merkeistä voidaan päättää, että Ruotsissa yhä vielä on miehiä, joita hetkellinen huumaus ei ole voinutsokaista, tahdomme vielä kerran lyhyesti selittää suomalaisten ajatuskantaa tästä Suomen ja Ruotsin välisestä polttavasta ristiriidasta.”

Espanjantauti Lapissa. (HS 11.4.1920)
Virallinen kertomus sen tuottamasta tuhosta. Inarin pitäjän 2000 asukkaasta samanaikaisesti ollut sairaana 1800. Kuolevaisuus vajaan 10 pros. Tauti nyttemmin lakannut.

Inari ja Utsjoen aluelääkäri on lääkintöhallitukselle lähettänyt seuraavan kertomuksen espanjantaudin kulusta Lapissa:
Ensimmäisen kaksi taudintapausta todettiin Kaamasen kylässä tammik. 10 pnä 1920. Sairastuneet olivat saapuneet Norjasta ja olivat he matkalla saaneet taudin, joten taudin lähtöpaikka on selvä. Lähi seuraavina päivinä sairastui koko Kaamasen kylä, paitsi kahta taloa, joissa tauti oli ollut aikaisemmin syksyllä v. 1918. Samanaikaisesti puhkesi tauti Inarissa, Reisvuonoon vievän Norjan tien varrella olevissa taloissa ja Inarin kirkonkylässä. Kirkonkylän asukkaista sairastui noin 180 henkeä. Koko seudun asukkaista oli terveenä vain noin kymmenkunta henkeä. Samanaikaisesti alkoi viestejä sairaudesta saapua pitäjän kaikilta kulmilta. Tammikuun lopulla saavutti tauti huippunsa. Pitäjän 2000 asukkaasta makasi sairaana noin 1800. Laadultaan oli tauti tavattoman ankaraa.

Tautiin on kuollut kaikkiaan 175 henkeä, tehden vajaan 10 prosenttia sairastuneista. Syynä suureen kuolevaisuuteen on ollut taudin ankara luonne ja täydellinen hoidon puute. Syrjäisissä seuduissa, missä mitään apua ei ollut saatavissa, kuolivat ihmiset suorastaan viluun ja nälkään perheittäin melkein sukupuuttoon.

Nyttemmin ei espanjantauti enää raivoa Lapissa.

Espanjantaudin tuhot Lapissa. (HS 2.3.1920)

Kuolleiden määrä Inarissa nousee yli 10 prosenttiin kunnan asukasluvusta – Tauti levinnyt myös Utsjoelle.

Viime sunnuntain numerossamme kerroimme espanjantaudin kauhistuttavista tuhoista Inarissa. Eilen meille saapuneen, viikkoa myöhemmin päivätyn kirjekortin mukaan nousee tautiin kuolleiden määrä Inarin kunnassa jo yli 10 prosenttiin koko kunnan asukasluvusta.

Valitettavasti ei taudin kulku ole rajoittunut yksistään Inariin, vaan on se levinnyt Lapin muihinkin kuntiin. Kaksi viikkoa siten saapui Inariin hätäviesti Utsjoelta, jossa tauti on myöskin päässyt hirvittävään vauhtiin. Inarin kunnanlääkäri, tri Jukola, mukanaan kaksi diakonissaa, on lähtenyt Inarista Utsjoelle tautia vastaan taistelemaan.

Ahvenanmaan kysymys.

Ulkomaiden mielipide alkaa kääntyä Suomen puolelle. – Suomen hallitus käsitellyt Ruotsin viimeistä noottia.

Valtioneuvosto käsittelee Ahvenanmaan kysymystä.

Valtioneuvosto on täysistunnossaan torstai-iltana käsitellyt Ruotsin hallituksen viimeistä noottia Ahvenanmaan kysymyksestä. Käsittelyä jatkettiin uudessa täysistunnossa eilen aamupäivällä pääsemättä lopulliseen päätökseen asiassa.

Eilen klo 3 i.p. kokoutui valtioneuvosto jälleen täysistuntoon, tälläkertaa presidentin puheenjohdolla.

Näin Tanskan sanomalehdistössä Ahvenanmaan separatismia vastaan

Kööpenhamina, kesäk. 10 p. Berlingske Tidene toteaa eräässä johtavassa artikkelissaan, että epäilemättä tulee kohtaamaan suuria vaikeuksia sellaisen modus vivendin löytäminen, jonka molemmat puolet voivat hyväksyä. Samalla lehti vastustaa kaikkia puheita avoimesta välien rikkoutumisesta ja sotaisista selkkauksista. Lehden mielestä ei kummankaan maan johtavien piirien kanta anna tukea tällaiselle otaksumiselle. Sen jälkeen lehti siteeraa mm. Hufvudstadsbladetin lausuntoja ja lausuu olevan ilahduttava nähdä, että tilanteeseen vaikuttaa rauhoittavasti tulevaisuuden ja Pohjoismaiden yhteenkuuluvaisuuden varteenottaminen. Voimakkaimpien sanojen takaa tuntee epäämättömän selvästi vanhan yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja vanhojen perinnetapojen hiljaisen voiman.

Toimittaja Alfred Raae on kirjoittanut erinäisiin tanskalaisiin maaseutulehtiin johtavan artikkelin, jossa hän huomauttaa, etteivät ahvenanmaalaiset voi vedota itsemääräämisoikeuteen, koska tätä ei voida ajatella sovellettavaksi yksityisiin maakuntiin tai lääneihin, maassa, jossa väestö, jota äänestyksen kautta haluaa irtautua, vain muodostaa murto-osan samanheimoisesta ja samankielisestä väestöstä. Ahvenanmaan erottaminen Suomesta merkitsisi varsin vakavaa ruotsalaisen kansanaineksen heikentämistä, aineksen, joka Suomessa on sivistyksellisesti kannattavana vähemmistönä, eikä Tanskan paremmin kuin muunkaan Skandinavian etuihin voi kuulua, että tätä intelligenttiä vähemmistöä heikennetään. Päinvastoin täytyy Skandinavian politiikan pyrkiä siihen, että tätä vähemmistöä niin paljon kuin mahdollista tuetaan. Nämä meidän pohjoiset heimoveljemme, joiden kulttuurin ja historian me tunnemme ja joiden luonteenominaisuuksia me pidämme arvossa, ovat meidän ohjaajiamme rauhallisella valloitusretkellämme itään. He ovat skandinavisten kansojen etuvartioita, ja jos me hyökkäämme heidän selkäänsä, niin me rikomme Itä-Eurooppaan johtavan sillan. Artikkelissa painostetaan edelleen Suomen ruotsalaisten rakkautta Ruotsiin ja mitä merkitsee 11 prosentin vähemmistölle, kun sillä on 100 prosentin kansa ystävällisenä naapurina. Suomen ruotsalaiset ovat siksi paljon taistelleet kielensä ja kulttuurinsa puolesta, että he tietävät, mitä merkitsee vähemmistönä oleminen. Mutta ikuiseksi onneksi Skandinavialle he ovat taistelussa kestäneet. He eivät pettäneet omaa maataan eivätkä Skandinaviaa, silloin kun heidän kohtalonhetkensä oli läsnä. Sentähden voi ymmärtää, miksi Suomen ruotsalaiset yhtä äänekkäästi kuin suomalaisetkin käskevät ahvenanmaalaisia seisahtumaan.

Artikkelissa huomautetaan edelleen, että pohjoismaita odottavat oikeat Balkanin tapahtumat, jos Ahvenanmaa annetaan Ruotsille. Edelleen huomautetaan siitä psykologisesti merkillisestä seikasta, että Ahvenanmaan väestö hylkää itsehallinnon ja sen sijaan pyrkii naapurivaltakunnan yhteyteen, jossa tosin puhutaan samaa kieltä, mutta että tämä väestö kokonaan jättää huomioon ottamatta, että samaa kieltä puhutaan ja on kautta vuosituhansien puhuttu pitkin koko Suomen rannikkoa.

Artikkeli päättyy toivomukseen, että ne maltilliset äänet, jotka vaativat 5 vuoden lykkäystä, kaikuisivat kuuleville korville. Aseellista selkkausta eivät Skandinavian hallitukset voi pohjoismaiden turvallisuuden ja kunnian vuoksi olla estämättä. Välitykseen on ajoissa ryhdyttävä ja kaikkien Pohjoismaiden tulee sitä tarjota. Myöskin Tanskan etuihin kuuluu työskennellä selkkauksen ratkaisemiseksi sopimustietä. Meidän tiemme Itä-Eurooppaan kulkee Suomen kautta eikä meillä ole mitään etua siitä, että Ahvenanmaan pieni saaristolaisväestö sytyttää palon Pohjolassa ja aiheuttaa selkkauksen, joka kaikilta katsantokannoilta, rotu-, taloudellisilta ja poliittisilta, on yhtä hyljättävä.

Ahvenanmaan itsehallinto.

Lakiehdotus hyväksytty eduskunnassa kolmannessa ratkaisevassa käsittelyssä. Lakiehdotuksen kiireellisyyden puolesta annettiin 158 ääntä 21 vastaan. – Hyväksymisen puolesta annettiin 152 ja sitä vastaan 27 ääntä.